Päivitetty Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto näyttää asuinalueiden erot
Huono-osaisuus Suomessa -karttapalveluun on tuotu uusimmat huono-osaisuutta kuvastavat tilastot postinumerotasolla. Se mahdollistaa eri asuinalueiden vertailun kuntien sisällä.
‒ Meillä puhutaan paljon alueellisesta segregaatiosta ja sosiaalisten ongelmien kasautumisesta tietyille asuinalueille. Karttapalvelun kautta voi seurata, onko tälle tilastollista pohjaa ja miten tietylle asuinalueelle kohdistetut toimenpiteet näkyvät myöhemmin muutoksena tilastoissa, asiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Itä-Suomesta voi nostaa esiin esimerkkinä Kuopion, joka on kasvanut kuntaliitosten myötä todella laajaksi. Sieltä löytyy Pohjois-Savon huono- ja hyväosaisimmat postinumeroalueet.
Gini-kerroin näyttää hyvinvointialueiden sisäiset erot
Toinen uudistus on huono-osaisuutta mittaava gini-kerroin, jonka avulla voi tarkastella hyvinvointierojen suhteellista jakaantumista uusien hyvinvointialueiden sisällä.
‒ Uudenmaan pilkkominen useampaan hyvinvointialueeseen tekee näkyväksi sen, miten heikosti Helsingillä menee monella huono-osaisuuden osa-alueella. Myös Kymenlaakson tilanne osoittaa suurta tarvetta hyvinvointierojen kaventamiseen, Kainulainen tiivistää.
Lapin hyvinvointialueella erityisesti huono-osaisuuden taloudelliset yhteyden nousevat esiin. Kun tätä tarkastellaan gini-kertoimen aikasarjassa, huomataan viimeisten vuosien aikana kuntien eriytyneen etäämmälle toisistaan.
‒ Suunnan muuttamiseen tarvitaan usean tahon pitkäjänteistä yhteistyötä, asiantuntija Varpu Wiens Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Hyvä työkalu hyvinvointialueiden rakentajille
Karttasivusto pureutuu eriarvoisuuteen useilla inhimillistä huono-osaisuutta mittaavilla muuttujilla. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikais- tai nuorisotyöttömien osuus, alkoholikuolleisuus, väkivaltarikosten määrä, pienituloisuusaste tai itsensä yksinäiseksi kokevien osuus.
Sosiaalipolitiikan näkökulmasta tehokkainta on kohdistaa toimenpiteitä heikoimmin voiviin ryhmiin. Vaikuttavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ei voi tehdä ilman monipuolista tietoa.
‒ Osallisuustyössä olisi tärkeää edistää kaikkien hyvinvointia, ei vain valmiiksi hyvinvoivien, tutkija–kehittäjä Joakim Zitting Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Hyvinvointityötä tehdään jatkossa sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Karttapalvelu antaa eväitä tämän kokonaisuuden hahmottamiseen mm. hyvinvointialueiden rakentajille, kuntien hyvinvointityöstä vastaaville, erilaisille kehittämishankkeille ja palvelujärjestelmien uudistajille.
‒ Alueilla olisi tärkeää löytää yhteinen ymmärrys, mikä kenenkin rooli on hyvinvoinnin edistämisessä ja miten kaikki osapuolet pääsevät osallisuustyöhön mukaan, asiantuntija Varpu Wiens Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Karttapalvelun tausta
Palvelun käyttö on maksutonta, ja se on kehitetty Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran Diakin osahankkeessa. Sokra-koordinaatiota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Karttasivustoon valitut huono-osaisuusindikaattorit perustuvat Sotkanet.fi -palvelusta löytyviin tilastotietoihin. Postinumerotason tarkastelussa on käytetty Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta löytyviä tilastoja.
Karttapalvelua on jo hyödynnetty paikallisen päätöksenteon tukena eri puolilla Suomea. Sen kautta on haettu tietoa esimerkiksi Rovaniemen, Järvenpään ja Siilinjärven hyvinvointikertomuksiin. Karttapalvelua hyödynnetään myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteiden seurannassa yhtenä mittarina.
Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu on arvokas apuväline myös monille toimittajille, sillä palvelussa on helppoa verrata oman kotikunnan tai -seudun asioita koko maan keskiarvoon.
>> Huono-osaisuus Suomessa karttapalvelu: https://www.diak.fi/eriarvoisuus
>> Lue lisää karttasivustosta myös Diakin sivuilta
Lisätiedot:
Sakari Kainulainen, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. 040 869 6018, sakari.kainulainen@diak.fi
Joakim Zitting, tutkija–kehittäjä, Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. 050 356 9918, joakim.zitting@diak.fi
Varpu Wiens, asiantuntija, kehittämispäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. 050 505 3622, varpu.wiens@diak.fi