Siirry sisältöön

Pienet askeleet asiakkaan polulla näkyviin palvelujärjestelmässä

Kuvituskuva, jossa teksti "ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi" ja "yhteiskehittämisen työkalut tutuiksi!".
Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi tekee näkyviksi ne edistysaskeleet, joita tarvitaan ennen kuin hyvinvoinnissa tapahtuu suuria harppauksia. Kun asiakkaan tilanteen koheneminen ei jää huomaamatta, voidaan palveluita ja moniammatillista yhteistyötä kohdentaa paremmin.

Ensisijaiset hyvinvointimuutokset ovat usein piiloon jääviä muutoksia, jotka kertovat asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden vahvistumisesta. Niitä mitataan ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi -työkalulla, jonka on kehittänyt nuorten hyvinvointiin erikoistunut tutkija Reija Paananen.

– Nuorten kohdalla kyse voi olla siitä, että nuori on aina huppu päässä, kunnes pikkuhiljaa nuori alkaa ottamaan hupun pois päästä keskustelujen ajaksi ja lopulta yhtenä päivänä lähtee ammattilaisen luota laittamatta huppua takaisin päähän, kertoo Paananen.

Hyvinvoinnin perusta tulee olla kunnossa ennen kuin pysyvät siirtymät vaikka koulutukseen tai työelämään ovat mahdollisia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tulevaisuuden uskon vahvistumista ja omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista.

– Oman elämän ohjakset pitää olla käsissä ennen kuin suuremmat muutokset ovat mahdollisia. Nämä pienet muutokset jäävät kuitenkin helposti asiakkaalta itseltäkin huomaamatta, sillä niitä on vaikea sanoittaa, sanoo Paananen.

Nuorten ääni kuuluviin lastensuojelussa

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina puhuttanut lastensuojelun tilanne ja erityisesti tiedon kulku eri toimijoiden välillä. Lastensuojelun palveluissa monitoimijainen yhteistyö on korvaamattoman tärkeää. Tietoa lasten ja nuorien omasta kokemuksesta lastensuojelun toiminnasta ei ole systemaattisesti kerätty.

– Onko nuori tullut kuulluksi palvelujärjestelmässä? Nuorilta itseltään ei ole kysytty näitä asioita, kertoo Paananen.

Tampereella asiaa ryhdyttiin selvittämään elämäntilannetta kartoittavan 3x10D-mittarin ja ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin avulla. Huostaanotettuna olleilta tai olevilta nuorilta, jotka ovat lastensuojelun jälkihuollon piirissä, haluttiin kerätä tietoa siitä, millainen nuorten tilanne oli tällä hetkellä ja millaiseksi he kokivat jälkihuollossa saamansa tuen.

– DiakHubin työkalujen avulla keräsimme kokemustietoa sekä nuorten tilanteesta että hyvinvoinnista, mutta myös nuorten osallisuudesta, vaikuttamismahdollisuuksista ja palveluiden sopivuudesta, sanoo projektipäällikkö Raino Ketola Tampereen kaupungilta.

Nuorille numeraalinen arviointi on helpompaa kuin asioiden sanallistaminen. Tampereella tulokset olivat rohkaisevia, ja nyt kehittämistyötä jatketaan.

– Nuoret toivat esille, että kysely pisti heidät miettimään asioita, kertoo Ketola.

Monitoimijainen yhteistyö paranee huomioimalla työn yhteisvaikutukset

Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi on asiakkaalle yksinkertainen ja nopea täyttää: se mittaa asiakkaan kokemusta asteikollisella mittarilla. Arvioinnin voi täyttää asiakas itse, häntä lähellä oleva työntekijä yhdessä asiakkaan kanssa tai useita palveluita tarvitsevien kohdalla myös useampi työntekijä.

– Helposti käy niin, että asiakas pyörii palvelujärjestelmässä, ja aina lähdetään nollapisteestä liikkeelle. Tämän työkalun avulla voidaan nähdä, että nyt olemme jo tämmöisen harppauksen menneet eteenpäin ja voidaan alkaa rakentamaan tarvittavaa tukea sen päälle, kertoo Paananen.

Paananen kertoo Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin yhteiskehittämisen lähteneen liikkeelle käytännön tarpeista. Ammattilaiset näkivät asiakkaiden tilanteissa kohenemista, joka ei kuitenkaan näkynyt asiakkaan tilanteen arvioimiseen käytetyissä mittareissa. Niinpä he kysyivät Paanaselta, miten toiminnan hyviä vaikutuksia voisi mitata ja tehdä näkyviksi.

– Tämän työkalun avulla pystytään osoittamaan, että tehdyllä työllä on merkitystä. Ihminen on edennyt hyvinvoinnin polulla, vaikka hän ei olisikaan vielä perillä jossain tietyssä pisteessä, kertoo Paananen.

Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin etuja on, että se tuo moniammatillisen työn vaikutukset näkyviksi ja mahdollistaa siten myös palveluiden laadun kehittämisen sekä entistä paremman kohdentamisen.

– Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin tarkoituksena on tukea hyvinvoinnin perustan vahvistamista ja varmistaa oikea palvelu oikealla hetkellä asiakkaalle, toteaa Paananen.


Kiinnostuitko?

Lue lisää ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnista DiakHubin sivuilta.

Miten ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi voisi palvella parhaiten juuri teitä? Kysy asiantuntijaltamme!

Reija Paananen, reija.paananen@diak.fi, p. 040 508 4294