Ikävät asiat pitää nostaa pöydälle ratkaisujen löytämiseksi

Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu on ilmainen palvelu, josta muun muassa kuntapäättäjät, palveluiden suunnittelijat ja paikallismedioiden edustajat voivat saada hyödyllistä tietoa oman alueensa tilanteesta. Karttapalvelu on myös herättänyt huomiota paikallismedioissa, mistä palvelun kehittäneet tutkijat Sakari Kainulainen ja Joakim Zitting ovat iloisia.

– Karttapalvelun tarkoituksena on innostaa paikallisia toimijoita tutkailemaan, miten meillä menee suhteessa naapuriin, kertoo Kainulainen.

Karttapalvelun löydökset hämmästyttivät osittain myös tutkijoita.

– Yllättävää oli, että Pohjois-Suomi ja Lappi eivät näytäkään niin huono-osaiselta seudulta kuin aiemmin on ajateltu. Esimerkiksi Lapissa nuorisotyöttömyys on laskenut 2010-luvulla. Sen sijaan Kymenlaakson tilanne on painunut huolestuttavaan suuntaan, kertoo Zitting.

Karttapalvelussa on mahdollista tarkastella huono-osaisuuden eri ulottuvuuksia, joita ovat esimerkiksi pitkäaikais- tai nuorisotyöttömien osuus, alkoholikuolleisuus, pienituloisuusaste tai itsensä yksinäiseksi kokevien osuus. Hyvinvoinnin katveeseen joutuminen voi johtaa syrjäytymiseen, mikä näkyy vakavina seurauksina koko yhteiskunnalle esimerkiksi väkivaltarikosten määrässä, päihteiden käytöstä johtuvissa ongelmissa ja lasten huostaanotoissa.

Karttapalvelu paljasti Harjavallan haasteet, joita perataan nyt koko kaupungin voimin

Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu on herättänyt kiinnostusta paikallismedioissa. Riihimäellä ja Hyvinkäällä on noin kolmannes enemmän huono-osaisuutta kuin koko maassa, varsinaissuomalaiset sijoittuvat vertailussa keskikastiin ja satakuntalaisilla on eniten terveyshuolia. Samassa yhteydessä Satakunnan kansa uutisoi myös Harjavallan sijoittumisesta Suomen huono-osaisimpien kuntien kärkikastiin.

Minulle oli yllätys, että Harjavalta on ykkössijalla näin monella mittarilla muihin Satakunnan kuntiin nähden, Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela kertoo.

Sijoitusta selittää kenties Harjavallan pitkä teollinen historia, sillä huono-osaisuuden kärkisijoilla näyttää olevan useita teollisuuspaikkakuntia. Harjavallassa ei kuitenkaan ole heitetty hanskoja tiskiin, vaan yhdessä kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa on pohdittu, miten huono-osaisuutta voidaan tulevaisuudessa taklata. Karttapalvelun mittarit on nostettu esille lisäksi niin elinkeinoelämän kuin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien kanssa.

– Ilmiö on kehittynyt vuosien saatossa, eikä sitä hetkessä korjata. Se, mikä huolestuttaa on, ettei suuntaa ole saatu käännettyä, vaikka toimenpiteitä ja resursseja on lisätty. Ilmiön pitkittyminen lisää huolta siitä, että huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle, sanoo Kuusela.

Karttapalvelu saa kiitosta Harjavallasta.

– Karttapalvelun kautta näkyväksi tehty ilmiö mahdollistaa voimavarojen kokoamisen ja rohkaisee etsimään uusia lähestymistapoja. Yhtä lailla karttapalvelun osoittama huono-osaisuuden kumuloituminen on selkeä osoitus siitä, että tarvitsemme lisäresursseja erilaisten hankkeiden ja pilotointien muodossa.

Karttapalvelun kehittäjät haluavat kannustaa yhteistyöhön

Vaikka karttapalvelu keskittyy valottamaan hyvinvointivaltion varjopuolia, tutkijat ovat havainneet myös alueellista positiivista kehitystä. Kaikista huono-osaisimmat eivät pidä itsestään ääntä. Ongelmien esiin nostaminen on tärkeää, jotta niihin voidaan puuttua tutkijoiden ja alueellisten toimijoiden yhteistyöllä.

Imatralla oli huolestuttu 2010-luvun alussa perheiden ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrästä, joten siellä alettiin panostamaan lapsiperheiden tukipalveluihin. Nykyisin sijoitettujen lasten osuus on laskenut huimasti, joten satsaus ennaltaehkäiseviin palveluihin on siis selkeästi kannattanut, kertoo Zitting.

Uutta karttapalvelussa on se, että palvelu huomioi koko maan tilanteen ja vertailee alueita suhteessa Suomeen keskimäärin.

– Helposti käy niin, että yksittäinen kunta katsoo vaikkapa omia työllisyyslukujaan, ja on hirveän innoissaan työttömyyden vähentymisestä. Samaan aikaan koko maan työllisyys on kuitenkin voinut kasvaa vielä enemmän. Karttapalvelu tekee näkyväksi alueellisen tilanteen suhteessa koko maan tasoon. Tällaista tietoa ei yleensä oteta huomioon, Kainulainen selittää.

Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelua kehitetään myös jatkossa vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeisiin.

– Seuraavaksi pohdinnassa on mahdollisuus vertailla postinumeroalueita kuntien sisällä. Lisäksi mahdollisuudesta vertailla esimerkiksi nuorten tai eläkeläisten tilanteita alueellisesti on tullut kyselyitä, kertoo Kainulainen.

Ongelma-alueiden osoittelun sijasta tutkijoiden tarkoitus on kannustaa alueellisia toimijoita pohtimaan yhdessä ratkaisuja monisyisiin ongelmiin.

Ikäviä asioita ei pitäisi lakaista maton alle, koska sitten ei tule ratkaisujakaan, toteaa Joakim Zitting.

Tutustu vapaasti käytettävissä olevaan Huono-osaisuus Suomessa -karttapalveluun:

Käytä Huono-osaisuus Suomessa -karttasivustoa Diakin sivuilla. Lue lisää karttapalvelusta sekä sen hyödyntämisestä tutkimuksen ja hanketyön tukena DiakHubin sivuilta.

Palvelun käyttö on maksutonta, ja se on kehitetty Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran Diakin osahankkeessa. Sokra-koordinaatiota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Karttasivustoon valitut huono-osaisuusindikaattorit perustuvat Sotkanet.fi -palvelusta löytyviin tilastotietoihin.

Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto on osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa.